Noh, kerran ollaan nyt oltu ihan kunnon tunnilla Aholan kentällä, Hanna oli kahdelle ratsukolle tuntia pitämässä. Olin tosi ylpeä Florasta kun pystyn sillä sen reilun kilometrin matkan yksinäni kävelemään Aholaan ilman minkäänlaista sähläystä, neiti on tosi fiksu! Maastoilu tosiaan aloitettu maaliskuussa, sitä ennen kiertänyt maneesia... ;)
Tehtiin tunnilla paljon ympyrätyöskentelyä. Flora oli melko laiskalla tuulella joten jouduin ihan koulupiiskalla pari kertaa näpäyttämään että nyt vähän liikettä kontteihin, ja sen jälkeen ei sitten tarvinnut uudestaan enää pyytää. Tehtiin vastataivutusta, mikä oli sekä ratsastajalla että ratsulla vähän ruosteessa, sen sijaan sisälle päin taivutus ja sen hieman ylikorostaminen onnistui kyllä hyvin.
Tämän jälkeen otettiin laukkaa niin, että käyntiä 10 askelta, ravia 10 askelta, ja laukkaa 10 askelta. Sen jälkeen taas 10 askelta ravia, 10 askelta käyntiä jne, tajusitte varmaan! Kuulostaa erittäin helpolta, mutta itse käytäntö... EI OLE HELPPOA! Varsinkaan kun heppa huomaa että jihuu, aletaan laukkaamaan! Ja minähän laukkaan... Tuli aikamoiset lentävät lähdöt laukkaan, kerran nousi väärä laukka ja neiti näppärä heittää laukanvaihdon ihan itse ja jatkaa matkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Meikäläinen istuu selässä silmät pyöreänä, mitä tapahtui... Ravi oli aika kohellusta laukan jälkeen kun Flora olisi halunnut laukata lisää, lisää, lisää, lisää ja vielä lisääää.... Mutta saatiin se erittäin kurinalaisella istunnalla ja työskentelyllä jopa toimimaan!
Muuten olen Floran kanssa enemmänkin maastoillut. Ollaan menty paljon ilman satulaa, kerran nyt olen jopa uskaltanut ihan laukata sillä ilman satulaa, oli hirmu kivaa! Ihanaa kun pystyy luottamaan hevoseen niin paljon että olen itsekin pystynyt paljon murtamaan niitä rajoitteita, joita olen vähän epävakaampien hevosten kanssa saanut.
Nyt ollaan myös tutustuttu raviputteen, jonka kanssa ollaan jo kerta käyty lenkillä myöskin. Ensin kärryt vähän jännitti, että mitäs tää nyt tarkottaa kun noin nitisee ja natisee, mutta siinä vieressä sitten köpöteltiin niin kyllä sitten unohtui tämäkin juttu. Mentiin tosi reipas lenkki, ja laukattiin sitten aika paljon, että pysyttiin mukana, Oodi ravaa melkoisen reippaasti... Välillä pysyttiin ravissakin ihan mukana mutta kyllä se laukka on kummasti tälle hepalle helpompaa... Flora oli aivan innoissaan, laukannostot tulivat pienemmästäkin avusta ja loppumatkasta sain kokeilla laukassa kaikkia mahdollisia vaihteita, keskilaukkaa, lyhennyttyä laukkaa, lisättyä laukkaa... Ai että kun heppa oli tyytyväinen :) Alkumatkasta se olikin tosi jäykkä, mutta huomasi kyllä että kunnon laukat saivat lihakset toimimaan taas!! :)
Viime viikon en itse päässyt ollenkaan selkään, kun lääkäri määräsi polven takia viikon sairasloman. Sen aikana kuitenkin sain selkään parit kaverit selkään että pääsi polle liikenteeseen. Meni kummallakin nätisti kaikki askellajit, no problemo :) Maastoonkin pääsi Jennan kanssa ja oli käyttäytynyt taas niin priimasti että häntä kehuttiin kovasti, aihetta olisi kyllä pelästymisille ollut kuulemma että olisi ollut ihan okei, mutta eipä tämä ponsku semmosista kauheasti välitä! :)
Lauantaina pääsin sitten itse maastoilemaan, käytiin melko lyhyellä lenkillä, laukattiin hiukan matkaa, suurimmaksi osaksi käveltiin, nätisti meni taas.
Sunnuntaina lähdettiin Kokemäelle Match Show'n ex tempore -päätöksen jälkeen, ilmoittauduin edellisenä päivänä... Floralla kesti puolisen tuntia koppiin päästä mutta melko nätisti sinne kuitenkin meni, ei pöllöillyt kuitenkaan. Sitten raviradalle ja ohop, meidän vuoro olikin melkein heti. Kummatkin ensikertalaisina oltiin aika kujalla (tai minä aikanakin!) mutta ihan hyvin se sitten meni. Saatiin I palkinto, ja tälläiset arvostelut:
Edestä väljät, suorat käyntiliikkeet. Joustava ravi. Väljät, suorat, joustavat raviliikkeet. Hyvä rotu- ja sukupuolityyppi. Pieni, ilmeikäs, kaunis pää ja kevyt kaula. Pyöreä, lihaksikas runko, hyvinpiirtyvä säkä, lyhyt lautanen. Jalat kuivat, hyväasentoiset, mutta pieniluiset. Holvikkaat kaviot.
Tuomareina olivat: Sipi Erkkilä, Miia Takala ja Marika Niemi / Hippos. Eli asiantuntevat tuomarit siis :)
Tämän jälkeen jäätiin odottelemaan toista kierrosta. Flora oli tähän mennessä jo aivan lunki, hienosti se käyttäytyi kyllä aikaisemminkin mutta paikallaan seisominen oli vähän hankalaa. Harjoiteltiin luppoaikana sitä oikein kunnon esittämistä, joka meiltä jäi hieman harjoittelematta...
Toisella kierroksella Flora heräsi taas... Orhipojalla, joka oli samalla kierroksella meidän kanssa taisi olla jotain tekemistä tämän kanssa... Neiti pullisteli niiin paljon ja kulki oikein pörheänä, joustavin liikkein. Muut menivät ympyrää ympäri jonossa, me jouduttiin kiertämään todella kaukaa että saatiin itsellemme tilaa, ettei oltu shetikoiden takamuksissa kiinni! Oli kyllä melkoinen piteleminen tammassa kun olisi tykännyt ravailla paikallaan...
Pikku hiljaa porukkaa alettiin siitä sitten karsia, ja loppujen lopuksi ympyrää kiersi enää kolme hevosta, joista meidät sitten kutsuttiin kaartoon. Jouduin ottamaan melkoisesti välimatkaa sillä arvatkaas vaan ketä oli myös päätynyt kolmen parhaan joukkoon: Floran oripoika! ;) Tämä risteytys ei olisi kyllä ehkä ollut mikään maailman paras, orhi oli kuitenkin norjan kylmäverinen...
Kaikkien ollessa keskellä alettiin palkintoja jakamaan, ja Erkkilän Sipi tuli tuomaan meille ruusukkeen sekä harjakassin, ja onnittelemaan: "Onneksi olkoon, näyttelyn paras!" Allekirjoittaneen ilme taisi olla harvinaisen vajaa, olin aivan pöllämystynyt, ai että me voitettiin vai? Niin siinä sitten taisi käydä :)
Tämän jälkeen hepasta otettiin vielä Best In Show -voittaja kuva ja sitten olivatkin näyttelyt ohi. Oli kyllä kivaa! Marika oli koko ajan sitä mieltä että me voitetaan mutta itse olin pessimistisempi, siellä oli tosi kivannäköisiä heppoja myös yhteensä n. reilu 25 kappaletta.
Koppiin meneminen olikin sitten vähän toinen juttu, neiti oli sitä mieltä että hän jää tänne, siellä oli niiin kivaa. Ihan oikeasti se katseli vaan joka puolelle korvat hörössä eikä keskittynyt ollenkaan koppiin menemiseen! :D Jouduttiin sitten lopuksi ajamaan koppi niiden valjastus boksien eteen niin että oli seinät kummallakin puolella, ja siitä neiti sitten käveli suoraan koppiin aivan maansa myyneenä...
Tässä parit kuvat vielä näyttelyistä, kaikki kuvat (C) Marika Havia-Suoniemi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti