Tässä välillä on kyllä tapahtunut vaikka mitä. Ollaan mm. käyty ensimmäisen kerran maastossa!
Mutta itse tärkeämpiin juttuihin, niihin, joista ehkä voisitte jaksaa lukea: oltiin Tiinan tunnilla viime viikon tiistaina. Aluksi Flora oli taas pääpystyssä-enjaksakeskittyä-juoksen- tuulella, mutta Tiinan avulla sain sen sieltä sitten keskittymään ja pyöristymään! Aloitettiin siinä pääty-ympyrällä, että keskittyisin vain asetukseen ja hevosen ratsastamiseen ympyrällä. Todella tärkeää oli hyvä ulko-ohjan tuki, sisäpohje, ja puolipidätteet. Ja voila, hevonen pehmeni edestä, kantoi itsensä paremmin ja alkoi työskentelemään jopa takapäällään! Näin jatkettiin kevyessä ravissa kumpaankin suuntaan, jonka jälkeen istuin harjoitusraviin.
Harjoitusravissa tehtiin siirtymisiä askellajin sisällä, pelkästään istunnalla, iiks. Mutta nekin toimivat yllättävän hyvin! Sain Floran hipsuttelemaan hidasta ravia vain sulkemalla lantiota ja istumalla liikettä vastaan, ja menemään reippaampaa ravia aukaisten lantiota ja myödäten liikkeeseen!
Otettiin toiseen suuntaan vielä laukkaa, mikä meni melko mukavasti. Joudun välillä kuitenkin hieman turvautumaan sisäkäden nostoon että saisin laukassa sisälle päin kaatumista estettyä. Se kuitenkin paranee, mitä paremmin vertynyt Flora on. Nostoissa pyrittiin rauhallisiin ja tasapainoisiin nostoihin, ja eron tunsi! Tämän jälkeen Tiina laittoi meidät vielä tekemään pientä volttia harjoitusravissa, suurentaen ja pienentäen sitä, ja TÄSMÄLLISEN ja TASAPAINOISEN siirtymisen käyntiin, mikä ei siinä tilassa ollut mitään helpointa, kun olisi niiiin kovasti halunnut vaan rojahtaa käyntiin, vatsalihakset huusivat armoa :D No, kyllä se siitä sitten onnistui, lopulta...
Olin kyllä tosi tyytyväinen tuntiin! Mentiin vähän ylikin, ja tamma olikin melko hikinen, mutta hienosti jaksoi loppuun asti, vaikka vähän väsyttikin.
Seuraavana päivänä oltiin myös tunnilla. Se meni kyllä huomattavasti huonommin, epäilen, että minulla oli vähän liian pitkät jalustimet (olen ihan törkeän huono laittamaan jalustimia itselleni, aina väärän pituiset!), enkä saanut pohkeita hyvin lähelle, ja siitähän tamma tykkää... Ainakin melkein! Parit pomput tuli paikallaan kun neiti protestoi, mutta oma vikahan se oli, hevonen oli kunnolla.
Laukassa se oli kuitenkin melko hyvä, ja nostettiin ensimmäisen kerran laukat myös käynnistä! Ensin tuli pari askelta ravia mutta saatiin kuitenkin ihan täsmälliset nostotkin, olin aivan ihmeissäni! :)
Torstaina Floralla oli vapaapäivä, allekirjoittaneen hikoillessa Tuorin tilalla ratsastustunnilla.
Perjantaina juoksuttelin, ja mentiin siinä hieman puomeja. Vähän sähläilyä koko homma kun neiti esitti pelkäävänsä puomeja ja keskittyi vähän muuhun kun omiin koipinsa, täytyypi treenata tätä, JA PALJON.
Lauantaina oltiin sitten Nykäsen Kallen kouluvalmennuksessa. Hiukan jännitti nyt esitellä sitten tätä uutta ostosta, että Kalle saisi siitä hyvän ja oikean kuvan, millainen se on. Mutta onneksi huoli oli turha, neiti meni TOSI hyvin! Olin niin ylpeä tunnista.
Alkuverkat tehtiin ihan itsenäisesti, jossa raveissa Flora oli tosi hyvä heti. Laukassa kaatui vasemmalla taas sisälle päin, mutta saatiin siihen hyvin ohjeita. Ei enää sen kummempaa kyttäillyt mitään, vaikka vilskettä kentän laidoilla taas oli, niin kuin vilkkaimpaan aikaan yleensäkin, hevosia viedään kumpaankin suuntaan, katsojat vaihtavat paikkoja tai muuten vain kävelevät tallista toiseen.
Alkuverryttelyn jälkeen aloitimme tehtävän tekemistä. Eli: harjoitusravissa mentiin ympäri kenttää, pitkien sivujen puolessa välissä tehtiin ravissa hidastus, jonka jälkeen suoraan nopeampaa. Ennen kulmaa otettiin kiinni ja voltti kummallekin lyhyelle sivulle.
Floran kanssa hidastus oli melko helppoa, nopeampaa meno taas ei! Tässä sanotaan taas kyllä että ongelma oli enemmän taas satulan päällä: heitän liikaa ohjaa pois saadakseni sen lisäämään, mihin Flora reagoi jännittymällä ja jumittamalla, eli päinvastoin! Ärsyttävä tapa! Saatiin tehdä lisäystä kevynnetyssä ravissa, ja loppujen lopuksi saatiin parit ihan ok't lisäykset.
Voltit sujuivat kyllä hyvin! Kalle painotti omaa katsetta ja leuan pitämistä ylhäällä, tuuppaan katsomaan liikaa hevoseni kaulaa. Pysyin kuitenkin tällä kertaa melko hyvin ryhdissä ja kannoin kädet, ihan itse ilman ainaista muistutusta! Tuntui aivan erilaiselta mutta erittäin mukavalta kuitenkin :)
Kun oltiin tätä tahkottu kumpaankin suuntaan, otettiin hiukan aikaa käyntiä, jonka aikana Kalle selitti seuraavan tehtävän. Eli jatkettiin samoin kuin äsken, paitsi että ravin lisäyksen sijaan nostettiinkin laukka ja tehtiin lyhyelle sivulle voltti laukassa.
Oli muuten todella kiva tehtävä! Saatiin hyvin treenattua laukannostoja ja täsmällisyyttä niissä. Aluksi meni tosi hyvin, voltitkin sujuivat, vaikkakin vasempaan suuntaan tahti meinasi hidastua, kun ei oikein saanut sitä pyöritettyä, mutta saatiin kuitenkin voltit aina hyvin tehtyä. Siirtymiset olivat hieman hitaita kun neiti olisi tykännyt laukata vielä lisää!
Kun tätä oli menty siinä vähän aikaa jouduin hieman muuntelemaan tehtävää eli ottamaan nostoja vähän eri kohdasta, kun Flora fiksuna tammana tajusi että ahaa, tässähän se laukka nostetaan, ja alkoi itse ennakoimaan sitä. Jouduin tekemään ihan hirveästi puolipidätteitä että sain laukan nostettua ihan itse. Mitä enemmän laukattiin, sitä enemmän hidastukset hieman jäivät... Yritin tunnollisesti niitä tehdä mutta taisi omakin mieli olla siinä tulevassa laukannostossa vähän liikaa, samoin hevosen, joka ei olisi malttanut hidastaa ennen laukannostokohtaa. Tätä täytyypi siis harjoitella.
Kun olimme kumpaankin suuntaan menneet hyvän aikaa, Kalle katsoi että saimme hyvän suorituksen, jonka jälkeen siirryttiin harjoitusraviin ja ravattiin pari kierrosta. Flora olisi tykännyt laukata vielä ja nostelikin parista kohtaa omine lupineen laukkaa, mille oli pakko nauraa, se oli niin innoissaan :) Otin kuitenkin heti takaisin, omine lupineen ei kuitenkaan laukkailla vaikka innoissaan oltaisiinkin ;)
Kevyessä ravissa annoin Floran venyttää eteen alas, mikä onnistuikin melko hyvin. Sen jälkeen käveltiin pitkään siinä.
Kallelta saatiin ihan hyvää kommenttia, vasen suunta Floralle on tosiaan vaikeampi, mutta sen vertyessä parani koko ajan. Oli siistinpuoleista ratsastusta eikä mitään isoja moitteita, nyt hiotaan niitä pikkujuttuja mitä riittääkin!
Sunnuntaina lähdettiin Floran "poikaystävän" eli tarhakaverin Jaron & Kristan kanssa maastoilemaan. Se oli Floran ensimmäinen maasto täällä, enkä tiennyt yhtään onko sillä ennen maastoiltu. Kaivoin siis pölyisen turvaliivin laatikostani niskaan ja matkaan.
Alun perin Jaro oli lähtenyt mukaan ns. henkisenä turvana ja rauhallisena pollena jonka perässä me sitten tullaan, mutta roolit kääntyivät kuitenkin eri päin, kun Jaro alkoi näkemään vihreitä miehiä ties missä kivissä. Allekirjoittaneen kuusivuotias otti tällöin johtoaseman ja oli siinä täysin tyytyväinen, ihan uusissa maastoissa mentiin eikä sillä ollut minkäänmoista ongelmaa!
Metsän siimeksessä oikein kun oltiin, siellä oli vielä hieman lunta ja märkää, kun aurinko ei voinut sinne paistaa. Jalat upposivat ja vesilätäköitä, yök! Ei oltu aivan tätä odotettu, mutta ihan järkevästi kun ajattelee niin ehkä se ei vielä ole kerennyt kuivumaan... Flora nosteli koipiansa ihan inhoten ja kävelikin mielellään polun reunalla, kuivassa.
Ainut kerta kun se maaston aikana oikeasti teki stopin eikä meinannut mennä eteenpäin olikin sitten ihan viimeisillä metreillä tämän polun aikana: iso vesilätäkkö aivan keskellä polkua, eikä mahdollisuutta päästä yli kuivin jaloin. Jaro kuitenkin tässä meni sitten edelle ja Florakin viitsi kastella kavionsa.
Tämän polun jälkeen jatkettiin pitkää metsätietä, joka oli metsänomistajien puolesta hoidettu. Sinne oli ajettu paljon soraa. Tiedättekö muuten miten menee tämä yhtälö: hevonen, jolla ei ole kenkää jalassa jossa se on tottunut kenkään (eli Jaro & Flora) + kova pohja? No, kerron vastauksen: Tökstökstöks kun heppa klenkkaa. Tosi mukavaa! No, onneksi pystyttiin edes osan aikaa menemään polun sivussa. Oli kyllä maailman pisin suora, tai ainakin tuntui siltä...
Tämän jälkeen matka sujuikin hyvin, Floralla ei ollut mitään ongelmaa autojen kanssa jotka menivät siinä pienen matkan päässä tiellä, eikä minkään muunkaan kanssa. Tallille tultiin siis tosi hyväntuulisina! Loppumatkasta ihmeteltiin kyllä Floran "rentoutumista" eli minä pidän löysää tuntumaa ja pohkeita ihan normaalisti kiinni, niin Flora kulkee kaula kaarella, kuin kouluponi konsanaan, huoh :D Jaro lönkötteli eteenpäin pää pitkänä ja yritin saada tammaa vähän samaan, oltiin sentään maastossa rentoutumassa, mutta ei, kun hän menee näin! Olin kyllä lenkkiin tosi tyytyväinen, rohkea tamma!
Maanantaina oltiin myrskyn aikaan ratsastamassa kentällä, aidat huojuivat, lamppu rämisi ja moottorisaha pauhasi lähistöllä, mutta Floralla ei ollut sen kummempaa ongelmaa. Tein käynnissä hieman pohkeenväistöä, mikä sujui melko hyvin, se oli vain hieman kiireistä.
Kevyessä ravissa verryttelin isoilla pääty-ympyröillä ja loivalla kiemurauralla. Otin myös alkuverryttelyyn laukkaa, että saisin sen hyvin vertymään, kumpaankin suuntaan.
Tämän jälkeen aloitin harjoitusravissa volttityöskentelyn. Tein joka kulmaan volttia, välillä myös lyhyiden ja pitkien sivujen välille. Flora tuntui tosi hyvältä, rennolta ja elastiselta, liikkui omalla moottorillaan ja kuunteli hyvin pohkeita. Se pysyi tasaisena kädelle ja oli hyvin kuulolla! Olin aivan taivaassa, pystyin vain istumaan ja keskittymään omaan istuntaan ja apujenkäyttöön. Floran kanssa olen huomannut että se kyllä kulkee ja osaa kulkea jos vain itse osaa, mikä on vain hyvä, koska kehityn sen vuoksi sen kanssa koko ajan.
Tätä tehtyäni kumpaankin suuntaan otin pääty-ympyrällä laukannostoja. Kokeilin vielä käynnistäkin nostoja, mikä onnistuikin hyvin! Kun olin saanut vasempaan eli huonompaan suuntaan hyvän laukannoston suoraan käynnistä, lopetin tahkoamisen siihen ja menin kevyttä ravia jossa annoin sen venyttää eteen alas. Tämän jälkeen kävelin kentällä, mutta päätin kuitenkin lähteä pois kentältä kävelemään kahden muun kanssa jotka kävelivät pihalla. Meillä on hyvä, melko tasainen "pesiskenttä", jossa pystyy köpöttelemään ja ravaamaankin ihan hyvin jos ei kentälle aina halua :) Flora käyttäytyi tosi hyvin vaikka moottorisaha oli aika lähellä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti